3 ensimmäistä askelta pihan kasvisuunnittelun aloittamiseen

Moni haluaa tehdä oman pihan kasvisuunnittelun ja -toteutuksen itse, aivan kuten sisälläkin usein halutaan viimeiset sisustamisen jäljet tehdä ihan omin käsin. 

Asiassa saattaa kuitenkin tulla monta kysymystä eteen, mihin ei ole ihan helppo löytää yksiselitteistä vastausta mistään. Etenkin jos kasvituntemusta ei juuri ole, eikä toisaalta intoa tehdä älytöntä määrää kunnossapitotyötä istuttamisen jälkeisinä vuosina, voi hyvä ajatus jäädä pahimmillaan kokonaan toteuttamatta. Jos asiaa taas kysyy Facebook-ryhmistä, tulee erilaisia vastauksia niin paljon että pää menee entistä enemmän sekaisin. Siksi haluankin auttaa Sinut alkuun kertomalla omat 3 tärkeintä askeltani pihan kasvisuunnittelun aloittamiseen. 

Mistä siis lähteä liikkeelle? 

# 1 Ensimmäinen askel

Selvitä ensin, mihin haluaisit tai tarvitsisit istutuksia. Tarvitsetko johonkin näkösuojaa, pölysuojaa, tuulisuojaa jne. Erilaisia näkösuojan tarpeita voivat olla esimerkiksi naapurin suuntaan terassin ja paljun kohdalle tai ehkäpä haluat peittää jonkin näkymän. Toisaalta voi olla mukavaa piilottaa pyykkiteline naapureilta, jotta isännän pinkit blackhorset eivät erotu niin selvästi. 

Niin ikään erilaiset muuten vaikeasti hoidettavat alueet ovat oivia istutusten paikkoja. Esimerkiksi jyrkemmät rinteet ja luiskat sekä kapeat alueet kallion ja oleskelualueen välissä ovat helpompia hallita istutusten kanssa kuin vaikkapa nurmikkona. 

# 2 Toinen askel

Seuraavaksi selvitä pihasi olosuhteet, jotta tiedät, millaisia kasveja siellä voit kasvattaa menestyksekkäästi. Kasveilla on kaikilla erilaisia tarpeita, jotka määrittelevät sen, millä tavoin kasvi istutetussa paikassa menestyy. Toiset ovat tarkempia ja vaativampia kuin toiset, mutta yleisesti ottaen, jos kasvin kerrotaan olevan parhaimmillaan varjoisassa ja kosteassa maassa, ei sitä kannata väkisin istuttaa paahteiseen ja kuivaan hiekkakangasmaastoon. 

Oleellisimmat olosuhteet, jotka kannattaa tiedostaa ennen tarkempaa suunnittelua tai taimikauppaan astumista, ovat kasvin kasvualustavaatimukset, valo-olosuhteet ja menestymisvyöhyke.

Kasvualustavaatimukset tarkoittavat kaikkein yksinkertaisimmillaan kasvin tarpeita mullan paksuudelle ja sen laadulle. Toiset eivät tarvitse juuri lainkaan kasvualustaa, kuten erilaiset matalat maksaruohot, kun taas isommilla puilla täytyy olla syvyyttä 80 cm ja leveyttä vielä reippaasti enemmän. Mullan laadun esimerkkinä mainittakoon vaikkapa selkeästi happaman maan kasvit, kuten alppiruusut. Ne todellakin tarvitsevat hapanta maata menestyäkseen, ja siihen yksinkertainen keino on lisätä kasvuaustaan havuille ja rodoille tarkoitettua säkkimultaa. 

Valo-olosuhteet voidaan karkeasti jakaa aurinkoisiin ja paahteisiin, puolivarjoisiin sekä varjoisiin paikkoihin. Kasveissa on olemassa lajeja, jotka menestyvät vähintään melko hyvin näissä jokaisessa, joskin sellaisia lajeja ei ole kovin paljoa. Sitten on niitä, jotka kärsivät enemmän tai vähemmän, jos ne istutetaan suositellusta poikkeaviin valo-olosuhteisiin. 

Menestymisvyöhyke taas tarkoittaa monivuotisten puuvartisten kasvien menestymisen pohjoisinta aluetta. Suomi on jaettu kahdeksaan eri alueeseen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos taimen myyntilappuun on merkitty vyöhyke V, niin sen pitäisi oikein istutettuna ja hoidettuna menestyä vyöhykkeellä 5 saakka, eli suurin piirtein Iisalmessa asti. Vyöhykekartta löytyy esimerkiksi Suomalainen taimi -sivustolta. 

# 3 Kolmas askel

Suunnittele sitten pihasi kasvillisuuden päärunko. Kun pihan suunnittelun suhteen lähtee alusta, eli niin sanotusti puhtaalta pöydältä, ei koskaan kannata lähteä liikkeelle pinttyneestä ajatuksesta saada se mummon juhannusruusu tai lapsuuden aikainen kesäkukkavene pihalle hinnalla millä hyvänsä. 

Sen sijaan kannattaa - etenkin, jos et ole pesunkestävä puutarhuri, jolla on aikaa ja intoa vuodesta toiseen olla hoitamassa ja siirtelemässä kasveja paikasta toiseen - miettiä, mitkä ovat pihan kasvillisuuden päälinjat.  Aivan kuten sisällä mietitään ensin seinille värit ja pintamateriaalit ja sen jälkeen vasta kalusteet ja sopivat tekstiilit. Pihallakin pitäisi pitää mielessä, että ensin tehdään seinät ja lattia, eli pysyvä kasvillisuus, sekä mahdollinen hyötytarhan sijainti. Sen jälkeen voi niiden lomaan tai vaikka ruukkuihin lähteä suunnittelemaan lisää väriä ja kiinnostavuutta tuovia juttuja (joita voi olla toki myös siellä rungossa mukana). 

Suunnittelun alku kannattaa pitää myös ennemmin sellaisena massoittelutyyppisenä ainakin pensaiden ja sitä pienempien kasvien osalta, eikä niinkään alkaa miettiä kasvi ja laji kerrallaan, koska silloin tulee helposti sorruttua sillisalaattiin, eikä suunnitelmalla ole punaista lankaa. 

Suunnittelussa kannattaa edetä suuremmista linjoista pienempiin, eikä toisinpäin. Hyvällä suunnittelulla luodaan pihasta kestävä, harmoninen ja kaunis kokonaisuus, joka jaksaa kiinnostaa ja on helppohoitoinen vuodesta toiseen. Pieniä, vuosittain vaihtuvia lisämausteita ja kiinnostavia vivahteita voi luoda helposti kausikasvillisuudella ja kauniilla ruukuilla. Ja muistathan, että keväällä kukkivat sipulikukat tuovat piristystä ja lisäilmettä heti lumien sulettua?