Aloittelevan puutarhurin 3 tyypillisintä virhettä (ja miten korjata ne)

Moni uuden talon ja pihan omistaja sortuu heti alkumetreillä asioihin, joiden korjaaminen jälkikäteen voi olla enemmän tai vähemmän hankalaa, kallista tai aikaavievää. Jokainen tietenkin tekee pihastaan sellaisen kuin haluaa, mutta tietyt asiat ovat omiaan vähentämään innostusta pihalla olemista tai puutarhanhoitoa kohtaan. Lisäksi nämä jutut kustantavat lopulta, syystä tai toisesta, pahimmassa tapauksessa ison määrän euroja.

Seuraavassa käynkin läpi kolme tyypillisintä virhettä, joita aloitteleva puutarhuri tekee. Ja tietenkin esitän niihin myös ratkaisuvaihtoehdot, joita kannattaa miettiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

1 - Ei mietitä kunnossapitoa

Uusi pihan omistaja ei useinkaan tiedä kasveista paljoakaan, eivätkä muutkaan pihan materiaalit välttämättä ole tuttuja. Ymmärrän täysin, miltä tuntuu lähteä selaamaan nettiä tai taimiluetteloita ilman, että tietää mitä sieltä hakee. Ymmärrän myös, ettei tämä asia välttämättä tule mieleen tarpeeksi ajoissa.

Tyypillisimpiä asioita, jotka vaikuttavat enemmän tai vähemmän haittaavasti pihan kunnossapitoon jatkossa, ovat

- kasvualustan laadun vähättely, jos halutaan saada kasvit ja nurmikko kasvamaan

Kasveilla ja nurmikolla todellakin on tietynlaisia tarpeita, joiden tulisi täyttyä, jos aikoo saada pihan kukoistamaan. Jotkut väittävät, että nurmikko kasvaa missä vain, mutta nostan käden pystyyn ja todistan, että näin ei todellakaan ole.

Yksi aika tyypillinen ongelma nurmikon suhteen on se, että pohjamaa on hiekkaista ja läpäisevää, eikä päälle laitettava kasvualustakaan sisällä tarpeeksi vettä pidättävää maa-ainesta. Tällöin vesi ja ravinteet hulahtavat läpi eivätkä jää nurmikon käyttöön. Tällaista nurmikkoa on käytännössä kasteltava jatkuvasti, jos aikoo saada sen kasvamaan. Siksi kasvualustaa tehtäessä tulisi huomioida se, että se on riittävän (mutta ei liian) vettä pidättävää ja sitä on tarpeeksi. Nurmikolla kasvualustaa tulisi olla 20 cm. 

Kasvien suhteen taas yksi aika usein näkemäni ongelma on, että alppiruusu on istutettu saviseen maahan keskelle nurmikkoa ja vieläpä täyteen aurinkoon. Kyseessähän on happaman maan ja puolivarjoisan tai jopa varjoisan paikan kasvi, sekä lisäksi pintajuurinen tapaus, joka kärsii nurmikon kanssa kilpailemisesta. Kasvien tarpeet tulisikin yrittää ottaa edes siltä osin huomioon, että laittaa ne niiden vaatimaan kasvualustaan. Alppiruusun tapauksessa siis happamaan, kauppanimeltään havu- ja rodomultaan. 

Ja vielä toinen tyypillinen kasvien suhteen nähty ongelma on se, että tilataan pihalle kuorma-autokaupalla multaa, jossa on jo valmiiksi monivuotisten rikkaruohojen juuria (tai vaihtoehtoisesti istutettavalla alueella on niitä jo alun alkaen), ja siihen hyvässä toivossa istutetaan kauniita perennoja. Lopputuloksena pahimmassa tapauksessa se, että juolavehnä, leskenlehti ja vuohenputki peittävät istutetut perennojen taimet alta aikayksikön ja puutarhuri heittää hanskat tiskiin. 

Koska perennoilla ei juuri käytetä katteita siinä tarkoituksessa, missä puuvartisilla, eikä yleensä myöskään katekankaita, kannattaa pitää huolta, että kasvualusta niillä on lähtökohtaisesti mahdollisimman rikkaruohotonta. Yksivuotisista rikkaruohoista on vielä helppo päästä eroon, mutta edellä mainitsemani ovat kiusallisia ja vaikeita. Ne huomaa multaa levittäessä vaaleista juuren pätkistä, joita ei saisi mullan seassa olla. 

- rakenteiden ja kasvillisuuden sijoittaminen yksitellen nurmikolle

Nurmikon leikkaaminen on yleensä yksi aikaa vievimpiä töitä pihoissa, ellei satu olemaan robottiruohonleikkuria. Siksi nurmikko kannattaisi olla mahdollisimman yhtenäinen, ilman, että joutuu kiertämään kymmeniä eri pensaita, valaisimia, lasten leikkivälineitä ym. Kun nurmikko on selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus, on nurmikon hoito helpompaa ja ulkonäkö paljon helpommin siisti. 

Lisäksi, kuten aiemmin mainitsin alppiruususta, ovat periaatteessa kaikki muutkin kasvit sellaisia, jotka eivät viihdy yksinään nurmikolla ainakaan kovin hyvin. Eikä se useimmiten edes näytä kovin hyvältä. 

- rinteiden ja luiskien päällystäminen joko nurmikolla tai pyöreillä luonnonkivillä

Mitä jyrkempi luiska, sitä vaikeampi sitä on hoitaa, oli materiaali sen pinnassa sitten mitä tahansa. Nurmikko onkin tämän vuoksi rinteisiin kovin kyseenalainen, sillä sen hoitaminen on kohtuullisen vaikeaa ja jyrkemmissä rinteissä myös vaarallista.

Usein ajatellaan, että peitetään rinne suodatinkankaan päälle laitettavilla, isohkoilla pyöreillä luonnonkivillä. Ajatus on hyvä ja ulkonäkö kaunis - vähän aikaa. Vaikka kuinka vahvan suodatinkankaan laitat, ei rikkaruohojen kasvua voi estää, mikäli kiviä ei saumata millään. Totuus nimittäin on, että ilmassa lentelee syksyisin lehtiä ja koko kesän ajan erilaisia rikkaruohojen siemeniä. Syksyn lehdet maatuvat nopeasti hyväksi kasvualustaksi rikkaruohoille, joita on kivirinteestä vaikea käydä kitkemässä pois.

Jos rinteessä haluaa käyttää kuitenkin luonnonkiviä, ne kannattaa asentaa paikalleen maakosteaan betoniin. Näin rikkaruohoille ei jää niin paljoa kasvupintaa ja alue on helpompi hoitaa.

Vinkkejä rinteiden ratkaisemiseen löydät aiemmasta blogitekstistäni.

2 - Istutetaan kasveja miten sattuu ja mihin sattuu

Viittasinkin tähän asiaan jo edellisessä kohdassa, mutta tätä näkee niin usein, että pakko mainita erikseen. Kasveja näkee paljon tosiaankin nurmikolla, jossa ne eivät lähtökohtaisesti yleensä kovin hyvin viihdy, mutta sen lisäksi on muitakin asioita, joista kannattaa ottaa selvää ennen istuttamista. 

Kasveilla on kaikilla olemassa ihanneolosuhteet, joissa kasvi kasvaa parhaiten lajilleen tyypillisellä tavalla. Joillakin ne voivat olla tiukkojakin, mutta toki on olemassa myös kasveja, jotka viihtyvät lähes missä vain. Tärkeimpiä selvitettäviä asioita ovat:

- menestymisvyöhyke puuvartisilla kasveilla

- vaaditut valo-olosuhteet

- kasvualustavaatimukset (pH ja kosteus)

Jos kasvi on esimerkiksi selkeästi merkitty varjon kasviksi, ei ole oikein mitään järkeä istuttaa sitä aurinkoon. Voi tietenkin olla, että kasvi menestyy kohtuullisesti, mutta harvemmin kuitenkin hyvin. Jos taas kasvi on merkitty ykkösvyöhykkeen kasviksi, on epävarmaa istuttaa sellainen kolmos- tai nelosvyöhykkeelle. Edelleen tässäkin kasvi voi menestyä, sillä alueella voi olla hyvä pienilmasto. Mutta asia on hyvä tiedostaa ennen ostopäätöstä. Kasvualustan suhteen mainitsinkin jo alppiruusun, joka on selkeä happaman maan kasvi, samoin kuin esimerkiksi pensasmustikka. 

Yleisesti ottaen kasveista kannattaa tehdä alueita ja istuttaa niitä useampia samalle istutusalueelle, sillä oikeilla istutusväleillä ja kunnolliseen kasvualustaan istutettuna kasvit kasvavat hyvin ja muodostavat oman, niitä miellyttävän pienilmaston. Tällaisissa tapauksissa alueista muodostuu myös helppoja hoitaa. Itselläni on rivaripihallani esimerkiksi useampi pienehkö perenna-alue, jotka ovat täynnä kyseisiin valo-olosuhteisiin sopivia perennoja, enkä tee niille mitään muuta kuin kevätkunnostuksen. Toki istutuksen jälkeisenä kautena jouduin tekemään vähän enemmän, jotta rikkaruohot eivät pesiytyneet sinne, mutta nykyään pysyvät hyvänä koko kesän.

3 - Mietitään pihaa vasta sitten kun on tehty nurmikko

Tämä on monen uudisrakentajan tapa tehdä pihalle ensin nurmikko ja sitten miettiä raskaan rakennusprosessin jälkeen muutaman vuoden päästä, mitä pihalle kannattaisi tehdä. 

Jos pihalle on kuitenkin tuotu kuorma-autokaupalla multaa ja hierottu siitä kaunis, vihreä nurmikko, ei pihalle tekisi mieli enää mennä minkään sortin koneilla, vai mitä? Kuitenkin totuus on, että harva jaksaa, haluaa ja viitsii tehdä etenkään isomman pihan hyvin ilman koneita. Toisaalta, jos tarkoitus on vain istuttaa muutama kasvi ja se on sitten siinä, ei työmäärä ole kohtuuton. 

Mutta jos pihalle halutaan terassia, kasvihuonetta, paljua ja lasten leikkialuetta, voi kynnys ja hinta muodostua melko korkeaksi siinä vaiheessa, kun vaikkapa takapihalle ei pääse enää kuorma-autolla. 

Sen sijaan varsinkin pohjustusta vaativat rakenteet kannattaisi miettiä siinä vaiheessa, kun rakennuksen pohjia aletaan tehdä, sillä siinä yhteydessä pohjien teko tulee edullisemmaksi. Tästä aiheesta kannattaa tulevan pihan tekijän ehdottomasti katsoa tekemäni minikoulutus, jossa kerrotaan mitä pihaprosessi pitää sisällään. 

Näissä kaikissa asioissa voi kuitenkin olla isoksi avuksi vaikkapa konsultointikäynti, luonnossuunnitelma tai kunnon kaiken kattava pihasuunnitelma alan ammattilaiselta. Hän osaa ottaa huomioon juuri näitä asioita, minkä vuoksi voit säästää sekä rahaa, aikaa että hermojasi. Suunnittelijoita löydät esimerkiksi Maisemasuunnittelijat ry:stä.