Pihasuunnittelun 3 kulmakiveä

Mitkä ovat ne pihasuunnittelun kolme kaikista tärkeintä kulmakiveä, joiden avulla niin ammattilainen kuin harrastajakin pääsee parhaiten hyvään lopputulokseen? 

# 1 Kokonaisuuksien hallinta

Pihasuunnittelu ei tarkoita pelkkää kasvisuunnittelua, niin kuin monesti tunnutaan ajattelevan. Itse asiassa kasvisuunnittelu on varsinaisesti pihasuunnittelua ammatikseen tekevälle melko pieni osa-alue koko työstä, ellei sitten ole erikoistunut ja rajannut työtään niin, ettei tee muuta kuin kasvisuunnittelua. 

Ensimmäinen asia tartuttaessa pihan suunnitteluun on kokonaisuus. On ymmärrettävä minkälaiset ihmiset sitä käyttävät ja mitkä heidän tarpeensa ja toiveensa ovat. On myös hahmotettava mahdollisille autoille tarvittavat tilat, pihan huoltoon tarvittava tila sekä auraus- ja kattolumet.

Ympäristöstäkin tulee omat vaikutteensa pihakokonaisuuteen, kun puhutaan tuulesta, melusta, pölystä ja näköyhteyksistä. Naapureidenkin ratkaisuilla on monesti vaikutusta joko raja-alueen tai rakenteiden ja kasvillisuudenkin kautta. 

Unohtaa ei voi myöskään veden kulkuun vaikuttavia asioita, jotka alan ammattilaisella kyllä tulee selkärangasta joka käänteessä. Ei ole yhdentekevää, mihin kaatosateella vedet ohjautuvat, eikä varsinkaan se ole yhdentekevää, miten vesi jäätyessään vaikuttaa pihaan ja etenkin sen rakenteisiin, talon rakenteista puhumattakaan. 

Niin ikään mittasuhteet ovat tärkeä osa kokonaisuuden hahmottamista. Kahden neliömetrin perennapenkki keskellä 2000 neliön pihaa näyttää surkuhupaisalta, samoin kuin kolme pallotuijaa kolmikerroksisen talon päädyssä. Jos tilaa on paljon, voidaan käyttää myös isompia aluekokonaisuuksia ja kasvejakin, kun taas pienessä rivitalopihassa tehdään hallittu ja kaunis kokonaisuus sinne sopivilla korkeusvaihteluilla. Kasvien ollessa kyseessä korkeutta ja mittasuhteita voi pikkupihassa tuoda vaikkapa rungollisilla pensailla, kun taas kookkaammassa pihassa ja ison talon ympärillä voidaan mennä suurikokoisiin puihin ja isompiin pensasryhmiin. 

Pienen pihan puiden suunnittelun avuksi muutaman parhaan esimerkkilajin voit lukea täältä. 

Lisäksi on kokonaisuuden kannalta järkevintä, jos niin sanotusti pyyhkii pöydän ennen kuin alkaa suunnitella yhtään mitään. Jos lähtee isoäidin alppiruusu tai pinttynyt unelma kesäkukilla täytetystä soutuveneestä edellä suunnittelemaan pihaa, voi eteneminen tuntua haastavalta. Sen sijaan pitää ymmärtää, että sen tyyppiset yksityiskohdat saadaan haluttaessa lisättyä kokonaisuuteen, kunhan ensin miettii asiaa isommasta kuvasta käsin. 

# 2 Ymmärrys olosuhteista

Meillä Suomessa on yksi erityisen suuresti lähes kaikkeen vaikuttava asia mitä pihan suunnitteluun tulee. Ja sehän on tietenkin talvi ja siihen liittyvä routa ja lumi. Pihaa suunnitellessa on laadukkaan lopputuloksen saavuttaminen varsin epävarma, jos roudan vaikutuksia ei tunne. Tämän suhteen etelän maissa käydessä on joskus melkein kateus iskenyt, kun kiveyksiä tehdään pienen, hentoisen murskekerroksen päälle: ilman routaeristyksiä, ilman massiivisia kaivutöitä. 

Lumiolosuhteet ovat myös asia, johon moni alkuun kompastuu, sillä tuntuu jokseenkin uskomattomalta, miten paljon tilaa jonkin pihan aurauslumet vaativatkaan runsaslumisina talvina. Ilman lumiesteitä olevilta katoiltakin tuleva lumimäärä on joskus varsin iso, eikä niiden alle voikaan puuvartista kasvillisuutta suunnitella. Toki on tapauksia, joissa lumi on myös hyväksi, koska onhan sillä myös suojaavia ominaisuuksia, mutta se ei välttämättä ole pääasia auraus- ja kattolumialueilla. 

Muita tärkeitä olosuhteita ovat valo, lämpö ja kosteus sekä tuuliolosuhteet ja pienilmasto. Kasvisuunnittelun osalta tärkeiksi asioiksi nousevat myös kasvualustan syvyys ja laatu sekä olemassa olevat kasvit, etenkin puut, jotka voivat vaikuttaa paljonkin siihen, minkälaisella vihreällä lähiympäristössä on selviytymisen mahdollisuudet. Varsinkin koivut ovat tunnetusti niitä puita, minkä juurella ei monikaan samaa vettä ja ravinteita käyttävä eläväinen menesty. 

# 3 Materiaalitietous

Mitä laajemmin tuntee pihan materiaalit, joihin myös kasvit tässä kohtaa luetaan, sitä parempi mahdollisuus suunnitelmasta on tulla toimiva ja tyylikäs. 

Esimerkiksi pihan kiveyksiä suunnitellessa on hyvä tietää, minkä paksuinen kivi pitää olla, miten sen asentaminen tapahtuu ja mitä värejä ja pintakäsittelyitä on saatavilla. Erilaisia laudoituksia suunnitellessa on tunnettava pintamateriaalin lisäksi myös runkomateriaalit ja se, minkälaiset ovat niiden vakiomitat. Puumateriaalien suhteen on hyvä tuntea myös se, minkälaisen työn niiden hoito jatkossa vaatii. Yhtä lailla ylipäänsä materiaalien kesto on tärkeä tiedostaa. 

Rakenteiden materiaalitietouteen tärkeänä osana liittyy myös tieto asentamisesta: miten se tapahtuu, millä työvälineillä ja tarvitaanko jotain erityiskoneita tai vaaditaanko jotain erityistä perustamistapaa. Käsin ei kuitenkaan kaikkea pysty tekemään, eikä kannatakaan tehdä. Ja toisaalta kustannusten suhteen voi tulla isojakin yllätyksiä, jos vaikkapa jonkin rakenteen betoniperustus on jäänyt kokonaan huomioimatta ja laskematta. 

Valaisimiin ja muihin vastaavanlaisiin piharakenteisiin liittyvä asia voi joskus olla myös varaosien saatavuus. Näinä poikkeusaikoina on tullut eräänkin kerran vastaan mitä ihmeellisimpiä saatavuusongelmia ja viivästyksiä, kun jokin tarvittava osa tuleekin toiselta puolelta maapalloa tai siihen liittyy jollain tavalla maa, joka on sodan tai pakotelistojen armoilla. Kotimaista kannattaisi siis suosia tässäkin.

Kasvien suhteen työsarkaa onkin paljon, jos haluaa kaikki tuntea, mutta toki voi tehdä hyviä suunnitelmia, vaikka tunteekin vain osan. Kasveja kun tulee kuitenkin koko ajan myös lisää, uusia lajikkeita ja jalosteita, joiden perässä ei aina pysty pysymään. Sen sijaan onkin tärkeää tuntea lajin tai suvun ominaisuuksia ja ymmärtää ainakin niistä itse käyttämistään kasveista se, kuinka isoja niistä tulee, miten ne mahdollisesti leviävät, kelpaavatko ne jäniksille tai kauriille ja niin edelleen. Lisäksi kasvien suhteen voi joskus tulla eteen sama kuin materiaaleissa: on tiedettävä miten ne "asennetaan", eli istutetaan. Tästä esimerkkinä se, että isokokoisia puita suunnitellessa on ymmärrettävä puun paino. Isompikokoiset taimet saattavat helposti painaa useamman sata kiloa, joten niitä on suhteellisen turha suunnitella paikkaan, jonne ei pääse kurottamaan esimerkiksi hiabilla. 

Miksi pihan suunnittelu sitten on järkevää? Siitä voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistäni.

Jos kaipaat ammattilaisen tekemää suunnitelmaa, niin laita sähköpostilla kyselyä, vastaamme mielellämme kaiken kokoisiin projekteihin.